sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Kaskun välikuvat

Kaskun varpaat kävi kuvissa perjantaina ennen joulua ja näyttävät parantuvan hyvin. Vielä joulun yli pari viikkoa teippikuuria ja sitten toivottavasti on homma ohi. Kuvataan vielä alkuvuodesta kerran. Painoa oli pe 7,6 kg.

Hyvää joulua!



maanantai 17. joulukuuta 2018

Teipin vaihto

Tänään Kasku 12 viikkoa ja 7,5 kg, rokotettiin ja vaihdettiin tassuun tuore teippi  kevyessä rauhoituksessa.

lauantai 15. joulukuuta 2018

Wannabe sakemanni

Kasku seurasi Hupi-pappansa jalanjäljissä ja nyt silläkin on sakemannikorvat. Harmi kun ei tuolla koivella voida kauheasti liikkua julkisilla paikoilla, oisi hauska kuulla saisko siitä saksalaisveikkauksia! 




torstai 13. joulukuuta 2018

Rampo-koira Kasku

Maanantai-iltana 11-viikkoisuuden kunniaksi Kasku päätti sitten yrittää lentää alas ulkoportaita melkoista kyytiä isojen koirien perässä ja tassu osui metalliritilikköön ja olisiko mennyt sitten varpaat sinne väliin, kun lopputuloksena oli hirmuinen huuto ja kiljunta ja seuraavana päivänä ell. reissu. Yö mentiin siis kipulääkkeen voimin ja aamulla soitin ell. ajan, kun selvästi varpaita aristi ja epäilin murtumaa. Keskimmäiset "kantavat" varpaat oikeassa etutassussa olivatkin ottaneet osumaa ja molemmat murtuneet, onneksi muuten jalka oli siisti. Varpaat teipattiin kiinni viereisiin varpaisiin ja sitten koko paketti yhteen. Yhtään ei tunnu tuota koiraa hidastavan, se kippo päässä vetää ihan älyttömillä kierroksilla mistä vaan lävitse jos siltä tuntuu. Nyt ollaan siis torstaissa ja en tiiä mitä tuon kanssa teen, virtaa ois kuin pienessä pitäjässä ja juoksemaan ei pääse. Eilen aloin naksutella rauhaisaa kosketuskepin kuonokosketusta.. sain villiä rymsteerausta haukkaamaan sitä täysiiii.. Saas nähdä miten seuraavat pari viikkoa selvitään täysjärkisinä, kun tämänkin aamun Kasku kulutti komentaen villisti kaikkia ja kaikkea kovaan ääneen huutaen, kun energiaa ois ollut, mutta purkukeinot on vähissä.. Ja kolmella jalalla pääsee ihan yllättävän kovaa tarvittaessa. 


Reippaana eläinlääkärissä, painoa 6,7 kg

Murtumat oikeassa tassussa (vasempi kuva), vasen tassu verrokkina.

teippaus

maksun aika (~280e)

ulos ois kova halu ja korvatkin seuraavana päivänä nousivat taas


maanantai 10. joulukuuta 2018

Kasku kasvaa kohisten (tänään 11vk)

Laitetaan nyt talteen, että 8-viikkoisena Kasku painoi 4,9 kg ja sen jälkeen en oo sitä taas muistanutkaan punnita, mutta väittäisin sen kasvaneen.  Ollaan käyty Oulun seudun lappalaiskoirien hallivuorolla jo kolmesti, viime kerralla jo vähän "treenattiinkin" eli tehtiin siivekkeen kiertoa, muuten on lähinnä pussailtu ihmisiä, syöty nameja ja leikitty. Viime viikonloppuna käytiin la agilitykisoissa turistina (Metkalle tuloksena kaksi hyllyä, pitäisi ehkä myös treenata joskus?) ja siellä leikittiin bc Pikan kanssa. Su leikittiin kaverini bc Tenon kanssa, nämä siis molemmat sellaisia vähän vajaa vuotiaita lapsosia itsekin. Viime viikolla nähtiin myös mittelisekoitus Väinöä, jonka kanssa leikit alkoivat myös sujua hyvin, nyt olivat Kaskun kanssa suht samaa kokoluokkaa. Kotona painitaan ahkerasti Metkan kanssa, se säästää miulta kyllä paljon hermoja kun on tehokas leikkitäti! Mustissa ja mirrissä ollaan myös käyty ja prisman pihalla vähän hengailemassa. Metsälenkkeily on siistiä, vilkkaan autotien reunassa kulkeminen vähän jänskättää yksin. Pureminen on vähentynyt ihmisiin kohdistuen ja ruokakupilla osataan jo hienosti odottaa syömislupaa istuen ja silmiin katsoen. 







 Tänään pitäisi muistaa varata rokotusaika ens viikolle ja muistaa ostaa matokuuri.


sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Kas kummaa, Kasku humpsahti taskuun!

Laumamme lisääntyi pentuosastolla, kun Hupin pojanpoika Kasku liittyi laumaan eilen. Matka Pellosta kotiin meni ihan hyvin siihen nähden että reissasin pennun kanssa yksin ja se oli etujalkatilassa (mielestään se olisi halunnut olla etupenkillä, joten se yritti sinne siirtymistä vain noin 2000 kertaa matkan aikana). Pentu nukahti tosin vasta Iissä, joten siihen asti se tosiaan sinnikkäästi yritti taistella tietään penkin puolelle ja miun niskat jumahti, kun piti toisella kädellä töniä pentu koko ajan alas. Kotona ensin vähän tuumailtiin, mutta hetken kuluttua oli jo täysi meno päällä. Tänään ei ole enää mikään jännittänyt, hyvin se on tähän arkeen jo sujahtanut. Itse olen väääsynyt. Vauva-arki yhdistettynä pentuarkeen on aika kuluttavaa, muistan taas, jo näin päivän kokemuksella! Nukuin viime yön lattialla pennun kanssa, ja sit oonkin nukkunut sujuvasti päikkäreitä mahdollisuuksien mukaan. Saas nähdä miten seuraava yö sujuu. Pentu syö hyvin, leikkii kivasti ja on äärimmäisen ihmissosiaalinen. Kivalta siis vaikuttaa! Puree myös tehokkaasti, mutta josko se saataisiin kohdistettua pääosin Metkaan, kun nyt illan päälle ovat alkaneet nujuta keskenään. Tykkää uida vesikupissa ja on varsin hiljainen, pl. olen hylätty pieni koiranpentu -itku.





perjantai 9. marraskuuta 2018

Syyskuvia


 Vielä muutama ilta-aurinkoinen kuva (otettu ehkä siis kahden kolmen pintaan iltapäivällä), kun ihan yhtenä päivänä aurinko paistoikin eikä ollut tätä ainaista harmautta ja ankeutta..









Sukulaiskoiria

Olen päässyt nyt syksyllä näkemään useampia Hupin jälkikasvusta, joten tässä pieni kooste! (Hupilla siis yhteensä 13 jälkeläistä ja 19 toisen polven jälkeläistä tällä hetkellä ja oisiko niin, että 6 lapsenlasta ois näkemättä vielä kokonaan.)

Hupin Taigahaun-tyttäriä Aile, Metka ja Ainu:


Aile oli ekaa kertaa lampaita ja aivan luonnonlahjakkuus.



Hupin Pippurimuorin-jälkeläiset Mesta ja Kehrä:






Hupin lapsenlapsia:

Kehrän ekaa Pippurimuorilaispentuetta Supe ja Ringa:






Kehrän toinen Pippurimuorin-pentue:




P. Aika Hupiveikon eli Haikun pennut Ruuhikairan kennelissä:







 ja vielä Hukan eli P. Arvopaketin tytär Ruska Petäjämaan kennelistä


Täytyy kyllä olla tyytyväinen siihen millaisia nämä on luonteeltaan ja ulkoisestikin varsin kivoja on tullut kaikista! On kyllä tosi mainiota seurata millaista oman koiran jälkikasvu on ja mitä ominaisuuksia on isältä/papalta ja tietty myös mummolta/isomummolta Minkalta!