tiistai 17. kesäkuuta 2014

Paimentelua

Piipahdettiin perjantaina Sannin tykönä katsomassa lampaita vähän ja otettiin molempien koirien kanssa pari suht nopeaa käyntiä lampailla. Eka Minkan kanssa pienemmällä laumalla harjoiteltiin laitumella karsinasta pois ottoja ja karsinaan vientejä ja kuljeteltiin vähän ees taas porukkaa. Hyvällä asenteella ja sopivalla vireellä Minka teki hommia. Tokalla kierroksella oli sitten vielä isompi lauma lampaita ja hyvin sujui sekin. Vähän kokeiltiin myös hakuja kiertäen ja taas kuljeteltiin ja laitettiin karsinaan ja pois. Hupin kanssa tehtiin samoja juttuja + lisäksi haettiin sisältä myös vähän lisää lampaita välissä. Olin tosi positiivisesti yllättynyt kuinka Hupi rupes tekemään heti hyvällä vireellä töitä ja ahtaassa karsinassa malttoi odottaa rauhassa ja painostaa lampaat ulos ilman mitään haukkurynnistyksiä. Se vaan seisoi ja tuijotti ja lopulta lampaat alkoi valua ulos. Hyvä Hupi! Lisäksi Hupi ei ois millään tahtonut lopettaa vaan se vielä lopuksi kun miä olin jo lähdössä niin keräili yksinään kasaan hajaantuneita lampaita, eihän niitä nyt hujan hajan sopinut jättää! 

Minka taustalla laittaa lampaita karsinaan.
Hupi kuljettaa
Kuvat: Sanni Runtti

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Ristiinan reissu

Astutusreissun jälkeen piti viedä lapsenvahti takaisin kotiinsa, joten tehdiin siis lasten ja koirien kanssa samalla reissu Ristiinaan. Lähinnä hengailtiin, tassuteltiin metsissä ja oltiin vaan, ei siis mitään ihmeellisempää. Minna kävi kuitenkin näyttämässä 6-viikkoisia Ikuisesti-pentuja meidän lapsille ja samalla räpsittiin jotain kuvia pennuista ja Minnan pojista. 

Pihahengailua helteessä




Ikuisesti-poppoota:

Reino ja poikansa Jäbä

korillinen B-pentuja






porukkaa pellossa







Minka ja "aina minua hakataan"-ilme

Vaasan reissu

Toukokuun puolessa välin piipahdettiin Vaasassa reissu. Olin ilmoittanut Hupin yhteensä viiteen agistarttiin la ja su, mutta kun Hupi edeltävällä viikolla taas ontui oikeaa etujalkaansa, niin skipattiin lauantain kolme starttia kokonaan ja sit sunnuntaina kokeiltiin ensin yksi ja mentiin sit toinenkin, kun ei ollut mitään ongelmaa. Lauantai käytettiin sitten kisaamisen sijaan mökkeilyyn Raippaluodossa, ei ollenkaan huono vaihtoehto siis sekään. Aamulla myös piipahdin Ilmajoella katsomassa Jukurin (T. Tuuliajo) luonnetestin ja kävin myös katsomassa tietty Tuulipentujen iskää Alvaria ja perheen uutta ihanaa kotia ja pikkaisen uutta hevosta ja kissaa ja.. kuvia on nyt kyllä vain Jukurista!

Tässä eka muutama mökkeilykuva:







Jukuri tosiaan saavutti seuraavanlaisen pistepotin luonnetestissään:

Toimintakyky: -1 pieni
Terävyys: +3 kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu: +1 pieni
Taisteluhalu: -1 pieni
Hermorakenne: +1 hieman rauhaton
Temperamentti: +2 kohtuullisen vilkas
Kovuus: +1 hieman pehmeä
Luoksepäästävyys: +3 hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
Laukauspelottomuus: ++ laukauskokematon
Loppupisteet: 97

Ja pisteet on kyllä ihan koirannäköiset. Nopeasti testin jälkeen koira palautui omaksi itsekseen, vaikka testin mittaan kuormittuikin selvästi, erityisesti kelkka oli Jukurille tosi haastava. Jukurille myös ammuttiin 4-5 kertaa, kun testaajat halusivat nähdä reaktioiden muuttumista. Jukuri kuitenkin joka ampumisella reagoi vähemmän (eikä siis lähtökohtaisestikaan mitenkään älyttömästi), joten sai arvosanan laukauskokematon. Ampuminen kaikui vielä näppärästi viereisen hallin metalliovista, joten melkoista pauketta se oli, miun oma hermorakenne ei meinannut kestää :D Ja mikä myös positiivista, meidän koirat, jotka joutuivat oottamaan autossa siinä suht lähellä eivät olleet moksiskaan kun menin autolle testin jälkeen. 

Luonnetestistä ei tullut kuvia, kun otin Miitan kameralla videota, mutta testin jälkeen otettiin vähän äiti-poika -otoksia pellolla.















Niin ja tosiaan ne sunnuntain agikisat. Eka startti meni just eikä melkein kohdalleen ja saatiin hyvä nopea nolla aikaiseksi hyppyradalta. Toka rata meni ihan höpöksi ja ekan virheen jälkeen siitä ei sit enää mitään tullutkaan. Hupi mm. tuijotti kehän laidalla ollutta kertakäyttökuppia ja yritti karata sille kuvitellen siellä olevan loppupalkka.. Hylky siis lopputuloksena. Jätettiin SM-nollien tavoittelu siihen, kun Hupi tosiaan ontui sitä jalkaansa parina eri kertana, joten ollaan nyt otettu sen jälkeen vaan leppoisammin ja jätetty kisaaminen muille. Ehkä tuota ens kuussa voisi vaikka taas harkita jotain kisoja.. tai syksyllä. Kuumuus ei kyllä Hupia juuri radalla verota, siis hyvin se kulkee kuumallakin, mutta itsellä ei nyt ole kauhean suurta kisainnostusta juuri nyt, joten parempi pitää hetki taukoa.


Eka rata: