tiistai 26. helmikuuta 2013

ma-agit

Päätin kuin päätinkin lähteä Hupin kanssa treeneihin, kun ei tuo häntä ole sen menoa kauheasti hidastanut. Tehtiin tosin vaan matalia hyppyjä ja ei ollenkaan putkea, ettei häntä kolahda mihinkään. Tällä kertaa oli tekniikkatreenit ja meitä oli paikalla vain kaksi, joten saatiin ihan hyvin aikaa ainakin kerrankin :) Tehtiin pieniä ratapätkiä, ekalla aiheena sylkkäri ja tuplasylkkäri ja ne molemmilta puolin ja sit toisella ratapätkällä tehtiin välistävetoja. Sylkkärit sujui hyvin kunhan maltoin oottaa koiran eka lähes käteen kiinni ja on se aika mainio ohjaus kyllä, kun ehtii hirmu kivasti itse etenemään ilman kauheaa kiirettä ja hoppua. Välistävedotkin saatiin sujumaan, kunhan muistin jarruttaa ekalle välistävetohypylle (otettiin siis vauhtia eka parilta muulta hypyltä). Muutenkin sain taas ohjeeksi muistaa kisoissakin alkaa vaan miettiä enempi jarruttamista ja vähemmän itse ohjauksia, että saisin itseni kanssa oikeasti jarruttamaan paremmin. 

Lisäksi tehtiin omatoimitreeninä puomia ja käytin tällä kertaa superherkkukissanmärkäruokapalkkaa ja kyllähän sitä vauhtia irtosikin tosi kivasti, vaikka ihan lopun Hupi kyllä vaan himmailee eli ravaa vaikka mitä tekis. Eli se vaan alkaa jarruttaa sen verta ajoissa että se voi sit huolella asemoida jalkansa.. pitää vähän pohtia millä tuota lähtis ratkomaan. Ideoita? Ehkä vois lähteä opettamaan tuota 2on/2offia vielä erikseen jollain laatikolla tms. jolloin voisi saada siihen vauhdikkaita juoksuja. 

Ens kesänä aion kyllä rakentaa itselleni muutaman hyppyesteen ja ehkä tuollaisen alastulokontaktinkin kotipihaan!

maanantai 25. helmikuuta 2013

Pikku Puhilaisia!

Hupilla kävi siis tuossa kuun vaihteessa morsian vieraisilla ja tänään ultra paljasti, että ainakin viisi pientä Puhinpoikaa tai -tytärtä siellä olisi maailmaan pyrkimässä tuossa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Jänskää! Joten jos sieltä vaan syntyy miullekin asti narttupentu, niin se etsiskelisi harrastavaa sijoituskotia mielellään Oulun läheltä, mutta muutkin vaihtoehdot huomioidaan :) Luovutusiässä ovat siis toivottavasti loppukeväästä.

Yhdistelmän sukutaulu koiranetissä.




Hupi eli Tarutuulten Huomenlahja on vajaa 4-vuotias A-lonkkainen, 0/0-kyynäräinen, 0/0-polvinen ja tervesilmäinen (11/2012) kermanvärinen nuori mies. Se on testattu prcd-PRA:n ja Pompen taudin osalta terveeksi. Hupi harrastaa pääasiallisesti agilityä ja sillä on 2-luokasta kaksi LUVAa eli se on yhtä nousunollaa vaille agilityn "kuninkuusluokassa". (muoks. ja nousikin kolmosiin maaliskuussa) Näyttelyissä Hupi on käynyt muutaman kerran, tuloksina H:ita ja yksi EH. Hupi on taistelutahtoinen, pehmeä ja erittäin vilkas koira, joka on täyttänyt paikkansa harrastuskoirana loistavasti. Sitä on helppo motivoida ja se on aina valmiina toimintaan. Hupi tykkää uida ja se on käynyt kokeilemassa myös lammas- ja poropaimennusta ihan hyvällä menestyksellä. Tulevana perjantaina Hupi osallistuu poropaimennustestiin Tanhualla (muoks. ja suorittikin sen hyväksytysti!). Lisää Hupista voi lueskella kotisivujen puolelta, jossa on enempi kuvausta.




Usva eli Vuohiniityn Aamu-Usva on 3-vuotias kaunis- ja vahvarakenteinen parkinvärinen narttu, joka on suorittanut hyväksytysti BH-kokeen, luonnetestin ja sillä on lisäksi TOKO:n alokasluokasta kaksi 1-tulosta. Lisäksi Usva harrastaa hakua ja jälkeä. Usva on myös suorittanut hyväksytysti poropaimennustestin. Terveydeltään Usva on ollut perusterve, sillä on B-lonkat, 0/0-kyynärät ja terveet silmät (2/2013). Usva on myös prcd-PRA:n osalta terve eli A-tyyppiä. Näyttelyissä Usva on käynyt muutaman kerran, tuloksena ERI ja pari EH:ta. Usva tykkää myös Hupin tavoin uimisesta.


Tässä Usvan luonnetestipisteet:
 

1+1ToimintakykyKohtuullinen15
2+1TerävyysPieni ilman jälj. jäävää hyökkäyshalua1
3-1PuolustushaluHaluton-1
4-1TaisteluhaluPieni-10
5+1HermorakenneHieman rauhaton35
6-1bTemperamenttiHieman välinpitämätön-15
7+3KovuusKohtuullisen kova24
8+3LuoksepäästävyysHyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin45
9+++LaukauspelottomuusLaukausvarma

Yhteensä94








Toiveissa olisi, että yhdistelmä täydentäisi mukavasti toisiaan ja syntyisi päteviä uusia harrastamiseenkin kelpaavia lapinkoiria, joilla voisi olla paimennusvietitkin olemassa. Yhdistelmä syntyy Muonioon Pippurimuorin kenneliin. Yhdistelmä on jalostustoimikunnan hyväksymä.

Poropaimennusleiri Pellossa

Jo joskus syksyllä kyseisen leirin järjestäjä Niina kysäisi miulta kiinnostaisiko miua lähteä ja ilmoittauduin sit mukaan, aatellen, että kyllähän tuota kerkiää sit miettiä lähempänä lähetäänkö vai eikö oikeasti :D No tuossa helmikuun vaihteessa asia tuli sitten sattumalta puheeksi (olin tietty onnistunut unohtamaan jo koko leirin..) ja päätettiin sitten lähteä reissuun kahdestaan Tuulin kanssa, kun Terolla oli viikonloppuna omia harrastusrientoja ja Tuuli on vielä äidinmaitoriippuvainen, joten sitä ei oikein voinut jättää matkastakaan. Vähän epäilytti kuinka reissu näin tyttöporukalla koirien kera mahtaa sujua, mutta sujuihan se! Viime perjantaina lähdettiin tosiaan ajelemaan kohti Pelloa ja alkumatka sujui rattoisasti Tuulin tyytyväisesti nukkuessa. Valitettavasti Tuuli sitten jossain vaiheessa heräsi ja matkan viimeiset puolitoista tuntia huudettiinkin suoraa huutoa.. kuinka rentouttavaa :D No nukahti T kuitenkin viimeisen kilometrin ajaksi! Perillä kannoin kamat mökkiin ja kohta saatiinkin myös kämppis (lpkn Mantan kanssa) asumaan kanssamme. Käytin koirat Tuuli Manducassa pissalenkillä ja laitoin ne vielä takas autoon siksi aikaa, kun mentiin itse tutustumaan muihin leiriläisiin ja lettukesteille.

Lauantaina lähdettiin aamupalan jälkeen Minna Mäntyranta-Mustosen luokse ajelemaan ja päästiin lopulta perillekin pienen (30km) harhalenkin jälkeen.. luottavaisesti meidän auto vain ajeli letkassa mukana harhaan :D Perillä Hupi pääsi ekana aitaan kattomaan poroja ja harjoittelemaan rrrraaaauuuhoittumista. Tuuli nukkui tyytyväisenä vaunuissaan. Alkuun tosiaan vaan treenattiin oikeaa mielentilaa aidassa koira liinassa ja Hupi merkkaili tyytyväisenä ja sitten taas välillä haukahti poroille ja merkkaili ja välillä ihan rauhoittuikin hetkeksi ennen kuin vire taas nousi liikaa kun siis hissukseen poroja siirreltiin. Tokalla kierroksella Hupi päästettiin sitten liina perässä irti aitaan ja kyllä ne korvatkin siellä oli ihan kun kunnolla karjaisi ja paimennuskin näytti hetkittäin oikeinkin hyvältä.  Hupi on vaan niin nopsa ja kuumui kyllä vähän liikaa siellä porojen lähellä, mutta eiköhän ikä auta tässä asiassa.

Minkakin pääsi ennakkoajatuksista poiketen tapaamaan poroja ja voi kun se vaan on niin mainio! Se on poroilla ihan luonnonlahjakkuus ja sillä iän tuoma maltti on tehnyt siitä kyllä tosi pätevän paimenen. Porotkin kunnioitti sitä ihan eri tavalla kuin Hupia ja se luki poro..parttio(ko se nyt on)ta taitavasti ja säästeli itseään ja käytti ääntään hallitusti. Minka pääsi siis aika lailla heti irti aitaan ja toimi siellä kuin unelma. No pari kertaa se hajautti porot, mutta kokosi ne myös hienosti. Vähän sitä sai käskeä hommiin, kun ilmeisesti pienessä aidassa homma kävi äkkiä tylsäksi, mutta käskystä se meni sitten taas kyllä hommiin hyvin. Voisinko kehua vielä vähän? Minnakin kyseli, että teetänkö sillä vielä pennut kun se oli niin pätevä paimen, mutta kohtuhan on jo menetetty.

karanneen poron palautus
Hommiin!
vöyvöyvöy!
Sunnuntaina meillä oli sit ohjelmassa ohitustreeniä, luonneluentoa ja jotain sellaista :) Räpsin myös osasta leiriläiskoiria valokuvia parhaani mukaan, tässä siis kuvasatoa vielä vähän viikonlopulta:


omiakin kuvasin ees hitusen..

Loput kuvat löytyypi täältä, yritän lisäillä sinne tässä joku päivä koirien nimetkin..

perjantai 22. helmikuuta 2013

Kiira ja Lumi

Joskus reilu viikko sitten käytiin treffaamassa Kiiraa ja uutta "pikkusiskoaan" Lumia. Miulla oli matkassa koirat ja lapset ja vaunut ja kamera ja täytyy sanoa, että ihan heti en oo talvisaikaan lähdössä samalla kokoonpanolla pöpelikköön ulkoilemaan :D Pulkka tms. voisi olla kätevämpi matkustusmuoto.. Mutta koirilla sujui leikit hyvin keskenään ja Kiira oli taantunut ihan kakaraksi.. niin niille arvokkaille rouvaskoirille herkästi käy kun taloon astelee pentu.